Kunnon talvea pitää. Aurinkoisia päiviä, kuutamoöitä. Koska ei juuri ole tuullut, ei parinkympin pakkaset ole olleet liian kylmiä ulkoiluun. Kuva tältä aamulta.
Eilen kävin lääkärissä. Yksityisellä. Pihlajalinnassa. Lääkärinlausunto ajokyvystä oli syynä.
Lääkäri otti vastaan sovittuna aikana. Ensin hän katsoi valmiiksi täyttämäni kyselylomakkeen. Sitten hän kyseli joitain asioita. Muutamia muistiin liittyviä kysymyksiä seurasi. Muistin vuoden, kuukauden, päivän, vuodenajan, monenteenko kerrokseen olin noussut. Muistin kolme sanaa, mitkä lekuri sanoi. Osasin toistaa hänen sanomansa lauseen.
Sitten toisenlaista tutkintaa. Onnistuin taittelemaan paperiarkin kahtia, asettelemaan sen polvilleni. Onnistuin kirjoittamaan paperille mielivaltaisen lauseen, piirtämään mallista kuvion (kaksi osittain toistensa sisällä olevaa viisikulmiota). Sitten vielä näkötarkastus, lausunto tulostimesta, allekirjoitus (lääkärin), kassan kautta, 200 ja risat euroissa.
Koko hommaan meni n. 20 minuuttia.
Äsken, lenkiltä tultuani, tunkeuduin Traficomin sivuille, vahva tunnistautuminen, ajokortin uusiminen, ohjeita seuraten maksutapahtumaan (28 €).Tähän tuhrautui kallista aikaani melkein vartti.
Ajolisenssi postitetaan kuuden arkipäivän sisällä. On se vaivatonta. Kuka epeli yhä kyseenalaistaa digitaaliset palvelut?
Iiriksellä oli taas viime lauantaina kisat. 20 osallistujaa Espoosta, Kauniaisista, Porista ja Tampereelta. Tarkennus, 20 yhteensä, ei joka paikkakunnalta. Melko kova tasoisia kaikki. Iirishän otti ja voitti. Ennätyspisteillään. Jos ajolupaan oikeuttava muistini ei ole väärässä, on Iiriksellä ollut tällä kaudella neljät kisat. Kaksi ykköstilaa, yksi kakkonen, yksi kolmas. Viimeksi mainittu oli Iirikseltä huono kisa, tuli pari "ilmapalloa" ja muutakin hämminkiä. Oli silti kolmas, mutta osallistujien taso ei ollut keskimäärin kovin korkea.
Saa nähdä, kuinka pitkälle tytön taidot tulevat riittämään. Intoa ja omistautumista ainakin ovat kohdillaan.
Olen aamuna muutamana kuunnellut vaihteeksi Dumaria. Sitä ennen Wilcoa. Kun Dumari on kahlattu, on vuorossa Nick Cave. "Vanhassa vara parempi", sanotaan. Mutta uuttakin tulee välillä etsittyä. Ettei luutumaan pääse. Vaikka olen tainnut päästä jo; Grammy-palkitut olivat enimmäkseen minulle tuntemattomia. Ei silti, ei Grammy ole koskaan minulle mitään merkinnyt. Eivätkä muutkaan alan palkinnot.
Aurinkoisia pakkaspäiviä kaikille. Käyttäkää sähköä harkiten. Käyttäkää, vaikka teillä kiinteähintainen soppari olisi.
