perjantai 14. lokakuuta 2016

TYHMYYDESTÄ SAKOTETAAN

  Eilen saareen tultiin. Kun päästiin puoli viisi lähtemään, niin ajattelin, että ehditään hyvin vielä ennen umpipimeää vesimatka tehdä. Mutta toisin kävi! Vähän ennen Kuorttia nimittäin välähti päähäni: "Kele, ne silmätipat jäi himaan!"
  Samalla keksin, että Kuortin ABC:llä on Apteekki. Hilppa äkkiä googlettamaan. Joo, oli se, auki kuuteen. Ei. ku sinne!
  Mutta niin siinä kävi, kuten ajattelinkin; ei ne voineet lääkettä myydä, kun resepti oli jo käytetty! Farmaseutti kertoi kysyttyäni, että ei korvaavaa reseptivapaata tippaa ole. Hän neuvoi minua soittamaan Akuuttiin, PHKS:n päivystykseen.
  Mulla oli sairaalan keskuksen numero puhelimessa, joten soitin, esitin asiani. Sieltä kerrottiin, että silmäklinikka on jo kiinni, sitä kautta olisi reseptin uusinta voinut onnistuakin. Mutta Akuutissa ei määrätä ainoatakaan reseptiä asiakasta näkemättä. Ymmärrän, vaikka ottikin pattiin.
  Mitäs siinä muuta, kun keula kohti Hollolaa. Parin tunnin mutka tuli tehtyä, mutta nyt on tipat, mistä tiputtaa.
  Laitan tuon häverikin ystäväni Markku K:n piikkiin. Olin nimittäin juuri pakkaamassa jääkaapin sisältöä kylmälaukkuun, kun hän soitti. Siinä niitä näitä jaaritellessa jäi snadi tippapullo huomaamatta, muistamatta.
  Kuten huomaatte, onnistuu minulta selittely, ihan Therese Johaug-malliin! Jos totta puhutaan, oma moka, ja tyhmyydestä sakotetaan. Tällä kertaa parin tunnin lisämatkan muodossa.
  Säkkipimeää oli, kun Potinlahteen puoli yhdeksän korvilla ennätettiin. Auton valoissa, otsalamppu hanslankarina, sujui veneen lastaus mallikkaasti. Eikä puolen kilsan läpitutussa venematkassa ollut vaikeuksia. Salmen reimareiden heijastimetkin kiiluivat otsalampun valokeilassa jo kaukaa. Mutta jos olisi ollut hernerokkasumu, olisi tilanne ollut hankalampi.

Syksyinen piha


  Tänne kuitenkin päästiin, puolilämpimään taloon. Nyt on jo ihan normaali asumislämpö. Aamupäivä aherrettiin ulkosalla. Minä laittelin lumiesteet sisäänkäynnin ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikön kohdille. Jälkimmäisen varmuuden vuoksi, ensimmäisen siksi, ettei kevättalvella portailla lojuisi metriä korkea jääksi tinttautunut kasa.


 

  Hilppa aloitteli haravointia. Päätettiin, että järkevintä on korjata pois ainoastaan vaahteroiden ja lehmuksen jätökset. Ne olivat jo omistaan luopuneet. Hölmöä olisi joka paikaa tarkaan nuohota, kun koivuissa ja haavoissa on vielä puolet lehdistä puissa.
  Rouva jätti lehmiuksen alle, eli kesäisen lehtimajan pohjalle, lehdet lojumaan. Kun häneltä tikkailla keikkuessani asiasta utelin, kuului vastaus: "Kun ne on siinä niin kauniita!" Se on kai sitä naisen logiikkaa? Vaiko kauneudentajua lie?'


  Leivinuunissa valmistui jo perinteeksi muodostunut lapapaisti lantun, porkkana ja sipuli kera. Iiriksen sanassa "hymää tää!"
  Hilppa on lämmän uunin kyljessä pötköllään, minä kirjoitan. Tänään ei enää pihahommia tehdä, minkä verkot lasketaan. Muuten ollaan vaan, katsotaan rästitallenteita, saunotaan, nautitaan. Huomenna ehtii loput tämän kertaiset duunit hoidella. Kahden viikon kuluttua on aikomus tulla seuraavan kerran. Silloin on varmasti lehti maassa. Luultavasti vien myös veneen Hanelin rantaan, soutuveneen Potinlahteen. Kyllä marraskuussa tänne vielä tullaan, mutta voi tilanteen mukaan harkita, ajaakon moottorilla Piskolasta, vai soutaako Potinlahdesta.

  Yksi asia on oikeastaan päättämättä: tyhjennänkö vesijärjestelmän, vai jätänkö vielä pariksi viikoksi? Etäyhteyttä Kerman Kalleen ja Aino Kassiseen tarvitaan. Ei pakkanen sisälle tule; jos kovin kylmää, voin käskyttää lämpöpumpun supattamaan. Mutta ulkopuoli on vaarassa, jos rupeaa yöt olemaan kunnolla miinuksella. No, päätän asian viimeistään sunnuntaiaamuna.

  Tuosta huulirasvasekoilusta vielä; olen surullinen puhtaan uheilun, mutta en Norjam hiihtomaajoukkueen puolesta.
  Uutisista kun alettiin: Bob sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon, ansiosta, ei siinä mitään. Mutta jos minulta kysytään, olisi rauhampalkinto 50 vuotta sitten ollut miehelle yhtä perusteltu. No, nyt kun saatu pää auki, kaikki peukuttamaan Dumarille seuraavaa Finlandiaa!
  Trump kiistää pontevasti kaikki lukuisten naisten esittämät ahdistelusyytteet. Onko tuo ihme? Oletteko koskaan tavanneet politiikkoa tai virkaan pyrkijää, joka ei kiistäisi kaikkea häntä vastaan kohdistettua? Tätä ei ole tarkoitettu puolustukseksi Trumpille, vaan syytöksiksi kaikille, keitä asia liippaa.
 
  Uutisista taas todellisuuteen. Veneen kävin valmiiksi tyhjentämässä lehdistä. Kohta kahvit hörpitään, verkonlaskuun toimeudutaan. Piti vielä ottaa kuva veneen vieressä tönöttävästä lehtikuusinuorukaisesta. Jokusia jälkeläisiä on kasvamassa 1950-luvulla istutettuille ja henkiin jääneille puille.

 

  Nyt alkaa tulla emäntää elämää; kahvit tippumaan, kupposet hörppäämään, ja ulapalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti