Ensimmäinen pääsääntö Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä eikä toiminnasta pidättäytymällä saattaa tätä vahingoittumaan.
Toinen pääsääntö: Robotin täytyy totella ihmisten sille antamia määräyksiä, paitsi silloin, kun ne ovat ristiriidassa ensimmäisen pääsäännön kanssa.
Kolmas pääsääntö Robotin täytyy varjellä omaa olemassaoloaan sikäli, kun se ei ole ristiriidassa ensimmäisen tai toisen pääsäännön kanssa.
Nollas pääsääntö Robotti ei voi vahingoittaa ihmiskuntaa eikä antaa ihmiskunnan vahingoittua.
1940-luvulla kahdeksana novellina ilmestyneessä ja 1950-luvulla mestarilliseksi Säätiö-trilogiaksi jalostuneessa tarinassa, missä eletään kaukaisessa tulevaisuudessa, ja koko linnunrata on asutettu, Hari Seldon-niminen matemaatikko kehittää "psykohistoriaksi" nimitetyn tieteenhaaran ja perustaa ennen asumattomalle planeetalle "säätiön", minkä tarkoituksena on virallisesti luoda galaktinen ensyklopedia, mutta todellisuudessa pitää huolta siitä, ettei ihmiskunta ja koko linnunrata syöksy korjaamattomaan rappioon. Sen enempää juonen kulkuun pureutumatta (lukekaa itse, hyvät ihmiset!) Isaac nivoo ennen 1992 tapahtunutta menehtymistään Robotit- ja Säätiö-sarjojen jatko-osillaan kertomukset nollanen pääsäännön, sekä maassa asuvan etsivän Elijah Baleyn ihmisen kaltaisen robotin R. Daneel Olivaw'in kautta yhteiseen loppuun.
Robotiikka ei vielä tähän päivään mennessä ole juuri teollisuusrobotteja, imureita tai ruohonkeikkureita pidemmälle kehittynyt. Olen kuitenkin varma, jos ihmiskunta saa saa kehittyä päälleen paskantamatta, hamassa tulevaisuudessa roboteilla tulee olemaan suuri merkitys lajimme elämässä.
Tutustukaa ihmeellä sci-fin ehdottomaan, taidokkaaseen, ajatuksia herättävään, mestarillisen juonenkuljetuksen malliesimerkkiin ja ainutlaatuiseen merkkiteokseen, minkä luomiseen Isaac Asimov käytti elämästään 50 vuotta (1942-1992). Ei tosin ihan kaikkea aikaansa, sillä häneltä on julkaistu n. 500 teosta.
Isaac Asimov
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti