Vaikea uskoa, mitä isossa maailmassa paraikaa tapahtuu. Maailman vaikutusvaltaisin mies saa raivarin kuin lapsi karkkipussin hukattuaan, koska Zelenskyi ei suostu mielistelemään. Mihin tämä yhden miehen show (jota varakuningas Vance myötäilee) johtaa? Albert Einstein on sanonut: Herra Jumala on ovela, mutta pahantahtoinen Hän ei ole. Kuningas Trump on ovela, ja hän on pahantahtoinen. Pahantahtoinen kaikille, jotka suvaitsevat olla erimieltä, eivät mukaudu hänen suunnitelmiinsa. Trump luulee myös olevansa maailman napa, voittamaton yksinvaltias, ja historiaan kirjoitettava suurmies yli muiden. Hänen egonsa ei kestä minkäänlaista kolhua. Ja Amerikka on hänet johtajakseen halunnut. Sääliksi käy, Amerikkaa ja planeettaa.
Arveluja tuosta nopeasti päättyneestä tapaamisesta tulee taas kaikilta tahoilta. Asiantutijat hykertelevät käsiään; pariovet lausuntojen antoon ovat ammollaan. Antaahan lausahdella. Ehkä jonkun arvio osoittautuu jopa oikeaksi.
Asiasta seuraavaan. Puolustusmäärärahoja huudetaan lisää. Kovaan ääneen. Sotaakin joissain piireissä kaivataan. Elämme ikäviä aikoja. Kulttuuri sen sijaan on luksusta. Luksusta ei kuitenkaan ole parempiosaisten etujen vaaliminen.
Kysäisin muutamaa seikkaa kulttuuriin liittyen teköälyltä.
Mitkä maat tukevat kulttuuria eniten, mitkä vähiten?
GEMINI: Kulttuurin tukeminen vaihtelee merkittävästi eri maiden välillä, ja vertailu on monimutkaista, koska "kulttuuri" on laaja käsite ja tukemisen muodot vaihtelevat. Seuraavassa on joitakin yleisiä havaintoja.
Maat, jotka yleensä tukevat kulttuuria vahvasti
Euroopan maat: Monet Euroopan maat, kuten Ranska, Saksa ja Pohjoismaat, tunnetaan vahvasta julkisesta kulttuurirahoituksesta. Näissä maissa kulttuuria pidetään tärkeänä osana kansallista identiteettiä ja hyvinvointia. Euroopan unionilla on myös merkittäviä kulttuuriohjelmia, jotka tukevat kulttuurivaihtoa ja kulttuuriperintöä.
Kanada ja Australia: Nämä maat panostavat myös julkiseen kulttuurirahoitukseen, erityisesti taiteeseen ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen. Tekijöitä, jotka vaikuttavat kulttuurin tukemiseen: Taloudellinen tilanne: Vauraammat maat voivat yleensä investoida enemmän kulttuuriin.
Poliittiset arvot: Maissa, joissa kulttuuria pidetään tärkeänä osana kansallista identiteettiä, julkinen tuki on yleensä vahvempaa.
Kulttuuriperintö: Mailla, joilla on rikas kulttuuriperintö, on usein vahva motivaatio sen säilyttämiseen.
Haasteita vertailussa: Kulttuurin tukemisen mittaaminen on vaikeaa, koska siihen sisältyy monia eri muotoja, kuten julkinen rahoitus, verovähennykset ja yksityinen lahjoittaminen. Kulttuurin määritelmä vaihtelee eri maiden välillä. On vaikeaa antaa täsmällistä listaa maista, jotka tukevat vähiten kulttuuria, koska tiedot ovat usein puutteellisia. Kuitenkin, maissa, joissa on heikko talous, poliittista epävakautta on vähäinen painoarvo kulttuurille kansallisessa identiteetissä. Näissä maissa julkinen kulttuurirahoitus on yleensä vähäisempää.
COPILOT: Kulttuurin tukeminen vaihtelee merkittävästi eri maiden välillä. Tämä voi näkyä esimerkiksi valtion budjeteissa, kulttuurilaitosten rahoituksessa ja kulttuuripolitiikassa. Joitakin maita, jotka tunnetaan vahvasta kulttuurin tukemisesta, ovat
Ranska: Ranskassa kulttuuri on keskeinen osa kansallista identiteettiä, ja maa käyttää huomattavia summia kulttuurin tukemiseen, mukaan lukien taide, teatteri, musiikki ja elokuvat.
Saksa: Saksassa on vahva kulttuuriperintö ja maan hallitus investoi merkittävästi kulttuuriin, erityisesti museot, teatterit ja oopperatalot saavat huomattavia tukia.
Italia: Italia on tunnettu rikkaasta kulttuurihistoriastaan ja maan hallitus tukee laajasti kulttuurikohteita, museoita ja taidelaitoksia.
Toisaalta, on myös maita, joissa kulttuurin tukeminen on vähäisempää. Syyt voivat vaihdella, mutta usein tähän vaikuttavat taloudelliset resurssit, poliittiset painopisteet tai muut sosiaaliset prioriteetit. Joitakin tällaisia maita ovat
Yhdysvallat: Vaikka Yhdysvalloissa on voimakas yksityinen kulttuurirahoitus, julkinen tuki kulttuurille on suhteellisen vähäistä verrattuna moniin Euroopan maihin.
Iso-Britannia: Iso-Britanniassa on viime vuosina leikattu julkisia varoja kulttuurilaitoksille, mikä on johtanut joidenkin laitosten taloudellisiin vaikeuksiin.
Australia: Australiassa kulttuurirahoitus on ollut vähenemään päin, mikä on aiheuttanut huolta kulttuuritoimijoiden keskuudessa.
Miten kulttuurin tuki vaikuttaa talouteen?
COPILOT: Kulttuurin tuki voi vaikuttaa talouteen monin tavoin, ja sen vaikutukset voivat olla merkittäviä. Tässä muutamia esimerkkejä.
Taloudellinen kasvu: Kulttuurin tukeminen voi johtaa lisääntyneisiin investointeihin kulttuurialoille, kuten elokuva-, musiikki-, taide- ja teatteriteollisuuteen. Tämä voi luoda uusia työpaikkoja ja edistää taloudellista kasvua.
Matkailu: Kulttuurikohteet ja tapahtumat houkuttelevat usein matkailijoita, mikä voi lisätä matkailutuloja. Esimerkiksi historialliset monumentit, museot, festivaalit ja taidegalleriat voivat vetää puoleensa sekä kotimaisia että kansainvälisiä turisteja.
Koulutus ja innovaatio: Kulttuurin tukeminen voi edistää luovuutta ja innovaatiota. Taidekasvatus ja kulttuuritapahtumat voivat inspiroida uusia ideoita ja kehitystä eri aloilla. Tämä voi myös parantaa koulutuksen laatua ja monipuolistaa oppimismahdollisuuksia. Yhteisöllisyys ja hyvinvointi: Kulttuurin tukeminen voi edistää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Kulttuuritapahtumat ja -laitokset tarjoavat tilaisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Tämä voi parantaa yleistä elämänlaatua ja vähentää sosiaalisia ongelmia.
Taloudellinen diversiteetti: Kulttuurin tukeminen voi auttaa diversifioimaan taloutta. Monipuolinen kulttuuritarjonta voi houkutella erilaisia liiketoimintoja ja investointeja, mikä tekee taloudesta vähemmän riippuvaisen yksittäisistä teollisuudenaloista.
Kulttuurin tukeminen ei siis ole pelkästään hyödyllistä kulttuurielämälle, vaan sillä voi olla laajoja positiivisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja talouteen.
GEMINI: Kulttuurin tuella on monimutkaisia ja moniulotteisia vaikutuksia talouteen. Tässä muutamia keskeisiä näkökohtia.
Suorat taloudelliset vaikutukset.
Työllisyys ja tulot: Kulttuuriala luo työpaikkoja taiteilijoille, esiintyjille, tuottajille, teknikoille ja monille muille ammattiryhmille. Kulttuuritapahtumat ja -nähtävyydet houkuttelevat matkailijoita, jotka käyttävät rahaa majoitukseen, ruokailuun ja muihin palveluihin. Kulttuurialan yritykset tuottavat tavaroita ja palveluita, jotka luovat tuloja ja verotuloja.
Alueellinen kehitys: Kulttuuri voi elävöittää alueita ja houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä. Kulttuuritapahtumat ja -nähtävyydet voivat lisätä alueen vetovoimaa ja parantaa sen imagoa. Epäsuorat taloudelliset vaikutukset.
Luovuus ja innovaatiot: Kulttuuri edistää luovuutta ja innovaatioita, jotka ovat tärkeitä talouskasvulle. Luovat alat, kuten muotoilu, mainonta ja ohjelmistokehitys, ovat usein tiiviisti yhteydessä kulttuuriin.
Sosiaalinen pääoma: Kulttuuri voi vahvistaa sosiaalista pääomaa, eli luottamusta ja yhteistyötä ihmisten välillä. Vahva sosiaalinen pääoma voi edistää taloudellista toimintaa ja vähentää sosiaalisia ongelmia.
Koulutus ja osaaminen: Kulttuurilla on tärkeä rooli koulutuksessa ja osaamisen kehittämisessä. Taide- ja kulttuurikasvatus voi edistää luovuutta, kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja.
Matkailu: Kulttuuri on merkittävä matkailun vetovoimatekijä. Kulttuuriperintö, museot, festivaalit ja muut kulttuuritapahtumat houkuttelevat matkailijoita, jotka tuovat tuloja paikallisille yrityksille. Yhteenvetona: Kulttuurin tuki voi tuottaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä sekä suoraan että epäsuorasti. Kulttuuri on investointi, joka voi edistää talouskasvua, työllisyyttä, innovaatioita ja sosiaalista hyvinvointia.
Joopa joo. Kannattaisiko hallituksen, eritoten valtiovarainministeri Purran, keskustella joskus tekoälyn kanssa?
Sodan pelko on ymmärrettävissä vallalla. Rahaa käytetään varustautumiseen huimia summia. Se on pasifistinkin laseilla tiirailtuna jotenkin ymmärrettävää; Si vis pacem, para bellum.
Ehkä kannatta pitää kuitenkin pitää mielessä, mitä Winston Churchillin kerrotaan tokaisseen, kun asevarusteluun vaadittiin kulttuuriin kohdistettuja varoja: Mitä me sitten puolustamme?
Jutussa ei paljon omia aatoksia ole. Tekoälyn kanssa pelatessa saa omia itujaan kasvatettua, eikä tarvitse hävetä, kun ei tietävämmälleen pärjää.
Loppuun kuva perinnekulttuurista. Sitä on taas herätelty Kiukuanselällä. Ihan samoilla paikoilla kuin tämä 1980-luvun taitteessa otettu kuva. Kuvassa Kiljusen Martti (Muikku-Martti) ja Pylkkäsen Pertti kiskovat nuottaa jäälle, isä-Erkki seisoo keskellä, selin tunnistamaton mies, minä valmiina tarpomaan.
